|
|
|
|
ATK-instituutin
perustaminen
Tietokoneyhdistys
perusti keväällä 1968 atk-koulutustyöryhmän suunnittelemaan ammatillista
atk-koulutusta. Tämä työ johti 19.2.1970 ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry:n
perustamiseen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Tekniska Föreningin
tiloissa. Miikka Jahnukainen aloitti 1.8.1970 ATK-instituutin rehtorina ja
ensimmäinen yhden lukukauden pituinen ohjelmoijakurssi aloitti 9.9.1971. ATK-instituutin
ensimmäiset toimitilat vuokrattiin Vanhalta Polilta. Saman vuoden lokakuussa
pidettiin myös ensimmäinen testauskurssi. Valtioneuvosto myönsi luvan ATK-instituutin
perustamiselle 10.6.1971. Perustamisluvassa se määriteltiin liikealan
erityisoppilaitokseksi. ATK-instituutin perustamisjuhlaa vietettiin Vanhalla
Polilla 19.2.1972.
Kuva 1.ATK-instituutin ensimmäinen toimipiste oli Vanha Poli Lönnrotinkadulla Helsingissä
ATK-instituutin
koulutuksen kasvu
Vuonna 1972
ATK-instituutissa oli 120 opiskelijaa. Toimitilat Vanhalla Polilla eivät
riittäneet, vaan luokkia oli vuonna 1972 käytössä eri puolilta Helsingin
keskustaa. Tutkintokoulutus siirtyi yhteen tilaan, kun ATK-instituutti muutti
vuoden 1973 alussa Espoon Matinkylään Säästöpankkiopiston vuokralaiseksi.
Syyskuussa 1974 ATK-instituutin rehtoriksi valittiin Lauri Fontell. Koulutuksen
volyymin kasvaessa Matinkylästä vuokrattiin lisätiloja kerrostalojen
alakertatiloista. Tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi käynnistettiin
yhdessä Liikemiesten Kauppaopiston kanssa hanke yhteisen koulutalon
rakentamiseksi. ATK-instituutti muutti kesällä 1978 uusiin tiloihin Helsingin
Itä-Pasilaan.
Kuva 2.Säästöpankkiopisto Matinkylässä oli ATK-instituutin kotina vuosina 1972-1978.
Kuva 3.Lauri Fontell valittiin rehtoriksi syyskuussa 1974 ja hän toimi
ATK-instituutin rehtorina toiminnan loppuun saakka syksyyn 1999.
Ohjelmoijatutkinto
Vuoden mittaisen
alemman atk-tutkinnon ensimmäinen luokka aloitti 23.8.1971. Tutkinnon nimi
muutettiin vuonna 1976 ohjelmoijatutkinnoksi. Ensimmäiseen ryhmään mukaan pääsi
30 opiskelijaa 750 hakijasta. Uusia opiskelijoita otettiin jatkossa kaksi
kertaa vuodella, kerrallaan 60 opiskelijaa. Hakijamäärä tammikuussa alkavaan
ryhmään oli 400 – 500 ja elokuussa alkavaan 600 – 800 hakijaa. Ohjelmoijatutkinnon
oppiaineita olivat ohjelmointitekniikka, ohjelmointikielet, laitteisto-oppi,
atk-suunnittelu, yritysoppi, viestintä, atk-englanti sekä sovellettu
matematiikka. Ohjelmoijatutkinnon viimeinen opiskelijaryhmä (30) aloitti
syksyllä 1978 ja sen jälkeen vuonna 1983 koulutettiin vielä yksi ylimääräinen
ryhmä. Ohjelmoijatutkinnon aloitti kaikkiaan 929 opiskelijaa ja suoritti 873
opiskelijaa (94 % aloittaneista). Valmistuneista 48 % oli naisia.
Atk-suunnittelijatutkinto
Jo
ATK-instituutin perustamisvaiheessa oli suunnitelmiin kirjattu myös ylempi
atk-tutkinto. Sen ensimmäinen ryhmä aloitti koulutuksen 25.3.1974. Tutkinnon
nimi muutettiin vuonna 1976 atk-suunnittelijatutkinnoksi. Tutkinto
suunniteltiin suoritettavaksi työn ohessa opiskellen. Se muodostui kolmesta
jaksosta, joissa kukin suoritettiin yhden lukukauden aikana. Väliin sai jättää
välilukukausia. Jokaisessa jaksossa oli lähiopiskelua 30 työpäivää (6 viikkoa),
rytmitettynä kolmeksi kahden viikon opiskelujaksoksi. Opiskelijat raportoivat
myös työpaikoiltaan atk-suunnittelu- ja ohjelmointiharjoittelustaan.
Koulutuksen tavoitteena oli ”pyrkiä antamaan taito ja valmius käytännössä
suunnitella ja toteuttaa hyviä atk-ratkaisuja”. Atk-suunnittelijatutkinnon
aloitti 859 opiskelijaa ja tutkinnon suoritti 787 opiskelijaa (92 %
aloittaneista). Tutkinnon suorittaneista 50 % oli naisia.
Datanomin
tutkinto
Elokuussa
1978 valittiin ensimmäinen 30 opiskelijan ryhmä 2,5-vuotiseen datanomin
koulutukseen. Sen työnimenä oli aloitettaessa atk-tutkinto. Alkuvuosina sisäänotto
oli 60 opiskelijaa ja 1980-luvun alkupuolella 120 opiskelijaa ja vuodesta 1987
lähtien 180 opiskelijaa vuodessa. Viimeinen ryhmä aloitti datanomin koulutuksen
vuonna 1992 samaan aikaan, kun ensimmäinen ryhmä valittiin jo ammattikorkeakoulun
opintoja suorittamaan. Datanomin ensimmäinen opetussuunnitelma on laadittu
ATK-instituutissa sen omaa koulutusta varten. Opetussuunnitelma yhdisti
käytännössä aiempien kahden koulutuksen opetussisällöt. Ensimmäisenä vuotena
pääpaino opiskelussa oli ohjelmoinnissa, sitä seurasi puolen vuoden
harjoittelujakso, toisen vuoden pääpaino oli atk-suunnittelussa ja opiskelun
huipensi toimeksiannosta projektina tehty lopputyö. Vuonna 1985 koulutukselle hyväksyttiin
valtakunnallinen opetussuunnitelma, ja koulutus levisi 15 kauppaoppilaitokseen.
ATK-instituutti huolehti alkuvaiheessa muiden oppilaitosten atk-opettajien
koulutuksesta sekä laati oppikirjoja, opetusmonisteita ja opetusmateriaaleja
myös muiden oppilaitosten opettajien käyttöön.
Datanomin
tutkinnon aloitti ATK-instituutissa luokkamuotoisena 1851 opiskelijaa ja
osa-aikaisena 496 opiskelijaa. Tutkinnon suoritti luokkamuotoisena yhteensä
1563 opiskelijaa (84 % aloittaneista) ja osa-aikaisena 272 opiskelijaa (55 %
aloittaneista). Tutkinnon suorittaneista oli 50 % naisia.
ATK-instituutti
ja ammattikorkeakoulu
Kun Suomi
linjasi 90-luvun alussa tarpeen kehittää täälläkin ammatillista korkea-asteen
koulutusta, alkoi ATK-instituutti jo tarjota täydennyskoulutuksena datanomeille
peruskoulutetun atk-ammattilaisen jatkokoulutusta (1990), joka antoi
mahdollisuuden kehittää korkeakoulussa tarvittavan lisävuoden koulutusta.
Helsingin väliaikainen liiketalouden ammattikorkeakoulu otti ensimmäiset
tietotekniikan koulutusohjelman 60 opiskelijaa elokuussa 1992. (Myöhemmin
opetusministeriö muutti koulutusohjelman nimen tietojenkäsittelyn
koulutusohjelmaksi.) Koulutuksen laajuus oli 3,5 vuotta sisältäen edelleen
puolen vuoden harjoittelujakson. Vuosittain uusia opiskelijoita otettiin alussa
120 ja myöhemmin 180. Ensimmäiset ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet
valmistuivat vuonna 1995. Ammattikorkeakoulu oli silloin vielä
virtuaaliorganisaatio ja käytännössä rahoituksen sai ja koulutuksen toteutti
ATK-instituutti.
Ammattikorkeakoulun
vakinaistuessa 1.8.1997 it-tradenomikoulutus siirtyi ATK-instituutista
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluun. ATK-instituutin opiskelijamäärä
oli tällöin 975, joista 791 oli amk-opiskelijoita.
Tietokoneiden
kehitys ATK-instituutissa
Atk-koulutuksen
alkuvuosina ATK-instituutissa ei ollut omia tietokoneita, vaan ohjelmien
ajamiseen käytettiin laskentakeskusten palveluita. Reikäkortit kuljetettiin
laskentakeskukseen kerran päivässä ja edellisen päivän töiden tulokset saatiin
paperilla ohjelmalistoina takaisin samoin kerran päivässä. Vuonna 1973 oli
käytössä muutama lävistyskone ja kaksi päätelaitetta ja niillä yhteys
laskentakeskukseen. Vuonna 1979 hankittiin käyttöön ensimmäinen tietokone, ES
1022 ja 8 päätettä. Malli laajennettiin myöhemmin (1981) ES 1035:ksi, jolloin
päätteiden määrä myös kasvoi 25:een. ES-tietokoneet olivat käytännössä
IBM-tietokoneiden kopioita. Vuonna 1982 käyttöön saatiin lahjoituksena HP 3000/40
-järjestelmä päätelaitteineen. Se modernisoitiin vuonna 1988 HP 3000/925 Risc
-tietokoneeksi. Vuonna 1986 ATK-instituutissa käyttöön saatiin IBM 4381, IBM S
36 ja 100 työasemaa. IBM-koneista luovuttiin muutettaessa Pasilassa uusiin
tiloihin. Keskuskoneen korvasi tällöin palvelinkoneet, lähiverkko ja
mikrotietokoneet. ATK-instituutin ensimmäiset mikrotietokoneet oli hankittu jo
1982.
Kuva 4.Tietokoneet 1980 luvulta
ATK-instituutin
muu toiminta
Jo
toimintansa alusta lähtien ATK-instituutti oli toteuttanut vilkasta
kurssitoimintaa. Alkuvuosina täydennyskoulutuksen kurssit olivat julkisia,
tarjolla eri yritysten atk-henkilöstölle. Myöhempinä vuosina järjestettiin myös
yrityskohtaisia kursseja. Alkuvuosien kurssit keskittyivät atk-ammattilaisten
täydennyskoulutukseen, mutta mikrotietokoneiden yleistyessä myös
atk-yleiskoulutuksen tarve kasvoi yrityksissä. Täydennyskoulutukseksi
kehitettiin myös laajempia koulutuksia. Näistä laajin ja pitkäkestoisin oli
tietosysteemin vastuuhenkilökoulutus (TIVA). TIVA-koulutuksesta oli sekä
julkisia kursseja että yrityskohtaisia toteutuksia. Kurssiosasto järjesti myös
erilaisia alan ajankohtaispäiviä. ATK-instituutti oli myös mukana
suunnittelemassa ja toteuttamassa Tieke ry:n lanseeraamaa tietokoneen
ajokorttikoulutusta.
ATK-instituutin
kehittämisosasto organisoi yhteistyössä yritysten kanssa kehittämisprojekteja.
Näiden tuloksena syntyi seminaareja sekä useita julkaisuja. Myös
oppikirjatuotanto järjestettiin kehittämisosaston kautta.
Tietokoneen
koulukäytön levitessä ATK-instituutin yhteydessä toimi myös yksi Suomen
koulujen ohjelmistopankeista.
ATK-instituutti
säätiö
ATK-instituutin
toiminta itsenäisenä oppilaitoksena päättyi syksyllä 1999, kun se ja Suomen
Liikemiesten Kauppaopisto yhdistyivät. Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto ja
erikoisammattitutkinto siirtyivät kauppaopiston hoidettaviksi. Samalla
käynnistyi uuden tietojenkäsittelyn perustutkinnon koulutus, joka sijoittui ammatilliselle
toiselle astelle. ATK-instituutin Kannatusyhdistys ry muutettiin vuonna 2005
ATK-instituutti säätiöksi. Säätiö tukee koulutustoimintansa perintöä jatkavien
oppilaitosten Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ict-koulutuksen kehittämistä.
Lähde
Timo
Joutsivuo. Tietojenkäsittelyn opetuksen eturintamassa. ATK-instituutin
historia. Jyväskylä. 2003.
|
|
|
|
|
|
0. Pääsivu
